Kennel Akiina's

(kettis) http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKasvattaja.aspx?K=AKIINA%27S&R=169  

(basset) http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKasvattaja.aspx?K=AKIINA%27S&R=339

(parson) http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKasvattaja.aspx?K=AKIINA%27S&R=36

Toiminta sai alkunsa kun Paula otti isältään kk kettuterrierinartun Cesin, jonka emä oli ihan maalaismetsästyskoira Pirre, joka ei ollut nähnyt sen enempää koeluolia kun näyttelyitäkään. Cesistä tuli sitten käyttövalio ja sai kaksi sertiäkin näyttelyistä. Vuonna 1992 syntyi ensimmäinen kettuterrieripentue, kolme ensimmäistä Akiina's pentua. Cesi kuitenkin kuoli yllättäen, ennen kuin oli edes saatu seuraajaa. Seuraava narttu saatiinkin pikku Ellusta, Cesin pennusta. Akiina's Cecilia, Chili, syntyi 1997, ja Chilistä se toiminta sitten lähti suurenemaan.

2000-luvun vaihteessa muutimme Huikon kylälle Toivakassa ja tuli enemmän tilaa pitää koiria. Pentuja teetettiin enemmän kun koiramäärä kasvoi, ja tuli rotujakin lisää, ensin parsonrussellinterrieri ja sitten bretagnen bassetti. Parson oli jotenkin aika käypä rotu ottaa lisäksi, suosittu terrieri jolla oli myös käyttöominaisuuksia. Bretagnen basset oli taas vähän eri juttu! En usko että kyseinen rotu olisi tullut meille ilman Siukosen Helenaa, joka kasvattaa Toivakassa bretagnen bassetteja. Rotu kiehtoi karkeakarvaisuutensa ja uutuutensa vuoksi, mutta eipä sitä ollut edes ajatuksena ottaa kasvatettavaksi ennen kuin me menimme katsomaan pentuja. Rotuun ihastui samantien ja sillä tiellä ollaan.  

Meille kasvatuksessa tärkeimpää on teettää terveitä tervepäisiä seurakoiria, koska seurakoiriksihan pennut melkein aina myydään. Se, että koira on ystävällinen, rauhallinen ja kestää stressiä on hyvin tärkeää. Alusta asti olemme kiinnittäneet suurta huomiota myös siihen, että rodun alkuperäiset käyttötaipumukset säilyisivät. Jotkut ihmiset luulevat, että kun terrieri on luolassa agressiivinen ja pyrkii tappamaan, siitä ei saa turvallista seurakoiraa esim. lapsiperheeseen. Luulo on täysin väärä! Metsästyskoira on todella hyvä seurakoira, kunhan koulutat sen niinkuin jokaisen koiran pitää kouluttaa, eli lähtien siitä totuudesta että koira on laumassa(perheessä) alimmalla tasolla ja sen pitää kunnioittaa kaikkia muita laumanjäseniä. Meidän kasvattiemme luonnetta on aina kehuttu, ja käyttökoiria on ollut monissa lapsiperheissä ilman ongelmia.

Vuosien varrella olemme myös pyrkineet parantamaan kasvattiemme ulkonäköä enemmän rotumääritelmän mukaiseksi. Se, että aloitimme "peruspirrestä" on tehnyt asiasta hiukan haastavamman kun jos olisimme aloittaneet jalostuksemme valiovanhemmista tulleella yksilöllä. Pyrimme hyvännäköiseen ja  näpsäkänkokoiseen kaikissa roduissamme. Monissa roduissa näyttelylinjat ovat kasvaneet koirien koossa ulos alkuperäisestä käyttötarkoituksistaan ja sitä me pyrimme välttämään.

Vuosien varrella koiramäärä on kasvanut yhdestä koirasta n. 5-8. Joitain koiria on sijoituksessa ja joihinkin olemme säilyttäneet jalostusoikeuden. Olemme edelleen pieni perhekennel, koirat saavat elää luonamme ihan siihen asti kun siirtyvät pois tästä maailmasta. Pennut elelevät aina perheemme keskellä, ja tutustuvat myös muihin koiriin ennen luovutusikää. Pentueet myös aina tarkastetaan ja sirutetaan eläinlääkärillä, omistajat saavat mukaan viralliset paperit ja joskus jotain ekstraakin. Myymme mielellämme pentuja  harrastaviin koteihin, mutta mikään pakko ei koiraa ole käyttää näyttelyissä tai luolakokeissa. Tärkeintä on että on hyvä koti, jossa on ihminen tai ihmisiä jotka pitävät hyvää huolta!